Our goal
Elinympäristöjen ennallistaminen
Fishing in Vilppulankoski
Virtavesien kunnostamisella luodaan puitteet taimenen luontaisen elinkierron toteutumiselle
Virtavesiä on muutettu kulloinkin vallitsevien ihmisen tarpeiden mukaan. Virtavesien perkauksilla on kuivatettu valuma-alueita puuston kasvun ja peltoviljelyn olosuhteiden parantamiseksi. Uittoperkauksilla on puolestaan suoristettu ja poistettu virtavesien luontainen kivikkorakenne, jolloin on samalla hävitetty taimenen suojapaikat ja lisääntymiseen soveltuvat kutusoraikot. Myllyjen ja sahojen padot ovat puolestaan katkaisseet jävivaelteisten taimenkantojen yhteyden syönnöalueiden (järvien) ja lisääntymisalueiden (virtavesien) välillä. Laaja-alaiset elinympäristön muutosten takia vaeltavat järvitaimenkannat ovat joko sopeutuneet elämään paikallisesti tai ne ovat hävinneet useista vesistöistä. Nykyisin elinvoimaisia taimenkantoja ei juuri ole Etelä- ja Keski-Soumessa.
Vaikka luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen tila on murheellinen asioiden muuttamiseksi voidaan tehdä toimenpiteitä. Vilppulankoski on kunnostettu kalataloudellisesti 2000-luvun alussa.
Vilppulankoski on pituudeltaa xx mertiä ja pinta-alaltaan noin m2. Varsin pienestä pinta-alasta johtuen on selvää, että taimenen lisääntymis- ja poikastuotanto kyvylättän ale on varsin rajallinne. Vilppulankosken reitillelaskee usieta pienvirtavesieä, joissa on uomattavasti Vilppulankoskea enemmän taimenen lisääntumiseen – j ja poikastuotantoalueena soveltuvaa aluetta. Näiden virtavesien kunnostuksilla ja taimenkantojen palatutustyöllä on mahdollista vahvistaaa koko Näsijärven alueen valetavan järvitaimenkanann tilaa.
Elinympäristöjen ennallistaminen
Fishing license and rules
Virtavesien kunnostamisella luodaan puitteet taimenen luontaisen elinkierron toteutumiselle
Virtavesiä on muutettu kulloinkin vallitsevien ihmisen tarpeiden mukaan. Virtavesien perkauksilla on kuivatettu valuma-alueita puuston kasvun ja peltoviljelyn olosuhteiden parantamiseksi. Uittoperkauksilla on puolestaan suoristettu ja poistettu virtavesien luontainen kivikkorakenne, jolloin on samalla hävitetty taimenen suojapaikat ja lisääntymiseen soveltuvat kutusoraikot. Myllyjen ja sahojen padot ovat puolestaan katkaisseet jävivaelteisten taimenkantojen yhteyden syönnöalueiden (järvien) ja lisääntymisalueiden (virtavesien) välillä. Laaja-alaiset elinympäristön muutosten takia vaeltavat järvitaimenkannat ovat joko sopeutuneet elämään paikallisesti tai ne ovat hävinneet useista vesistöistä. Nykyisin elinvoimaisia taimenkantoja ei juuri ole Etelä- ja Keski-Soumessa.
Vaikka luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen tila on murheellinen asioiden muuttamiseksi voidaan tehdä toimenpiteitä. Vilppulankoski on kunnostettu kalataloudellisesti 2000-luvun alussa.
Vilppulankoski on pituudeltaa xx mertiä ja pinta-alaltaan noin m2. Varsin pienestä pinta-alasta johtuen on selvää, että taimenen lisääntymis- ja poikastuotanto kyvylättän ale on varsin rajallinne. Vilppulankosken reitillelaskee usieta pienvirtavesieä, joissa on uomattavasti Vilppulankoskea enemmän taimenen lisääntumiseen – j ja poikastuotantoalueena soveltuvaa aluetta. Näiden virtavesien kunnostuksilla ja taimenkantojen palatutustyöllä on mahdollista vahvistaaa koko Näsijärven alueen valetavan järvitaimenkanann tilaa.
Toimet edistyvät
Services
Taimen lisääntyy luontaisesti Vilppulankoskessa -toisin on alueen pienvirtavesissä
Taimenkantojen hoito vaatii kantojen nykytilan selvittämistä ja valittävien hoitotoimien toteuttamista. Niissä virtavesissä, jotka sähkökoekalastuksilla todetaan taimenettomaksi voidaan taimenkanta pyrkiä kotiuttamaan joko siirtoistutuksilla tai taimenen mätiräsia istutuksilla. Siirtoistutuksissa käytettävät istukkaat pyydetään lähialueen virtavessitästä ja ne siirretään vesistöön johon kanta pyritään muodostamanaan. Siirrettäviä ykislöitä tulisi pyytää vain taimenkkannoista jotka ovat riittävän vahvoja ja elinkykyisiä. Lisäksi taimenkanta tulisi olla samasta vesistöstä. Koska elinvoimaisia taimenkantoja ei juuri ole Pirkanmaan alueella uusien taimankantojen muodostaminen tällä tavalla on lähes mahdotonta. Uusien taimenkantojen muodostetaan nykyisin mätirasiamenetelmällä, jossa käytetään Rautalammin reitin taimenkannnat mätiä.
Koska taimen on todettu lisääntyvän luontaisesti Vilppulankokessa niin taimenistutuksista on pidättäydytty Vilppulankoskessa. Hoitotoimet on kohdistettu taimenen luontaisen lisääntymismahdoolisuuksien parantamiseen rakentamalla koskeen kutusoraikoita. Vilppulankosken reitillä, Ruoveden ja Kuorenveden alueella on lukuisia pieniä virtavesiä, jotka sopivat taimenen lisääntymis- ja poikastuotantovesistöiksi. Näiden virtavesien kunnostuksilla sekä hävinneiden taimenkantojen palauttamisella on mahdollista parantaa merkittävästi Näsijärven reitin pohjoisosan taimenkannan tilaa. Tämän kaltaiset toimenpiteitä on alettu toteuttamaan Vilppulankosken yläpuolella sijaitsevassa Lahnajoessa, joka laskee Kuoreveteen.